1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman lainsäädäntöperusta

1.1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman lainsäädäntöperusta

Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 609/1986 velvoittaa oppilaitoksen laatimaan
tasa-arvosuunnitelman sukupuoleen tai sukupuoli-identiteettiin perustuvan syrjinnän estämiseksi koulutuksessa ja ammatillisessa kehityksessä. 

 Yhdenvertaisuuslaki  edellyttää, että oppilaitoksella pitää olla suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden toteutumisen arvioimiseksi ja toteutumisen edistämiseksi. Ketään ei saa syrjiä henkilöön liittyvän syyn perusteella. Välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi tässä laissa tarkoitettua syrjintää on häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen sekä ohje tai käsky syrjiä.

Oppilaitoksen on arvioitava tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen toteutumisen edistämiseksi.

Tasa‐arvon edistämisessä Amistossa ei ole kyse vain oikeudenmukaisuuden toteuttamisesta, vaan myös edellytysten luomisesta viihtyisän ja motivoivan oppimisympäristön syntymiseksi. Kun kaikkien osaamista ja työtä arvostetaan oikeudenmukaisesti, edistää se opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointia.

Tavoitteena on tasa‐arvoinen, yhteistyökykyinen sekä tuloksekas työympäristö, jossa tasa‐arvo on osa koko toimintakulttuuria. Tasa‐arvon edistäminen on kaikkien oppilaitoksen jäsenten velvollisuus.

Tasa‐arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista vaikeuttaviin asenteisiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Syrjivät asenteet ovat usein tiedostamattomia ja syrjivät rakenteet vaikeasti havaittavissa. Ilman asenteellisia muutoksia tasa‐arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi tehtävät toimenpiteet jäävät vaikutukseltaan pinnallisiksi ja lyhytkestoisiksi.

2 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus Amistossa

Opiskelijavalinta tehdään ammatillisen koulutuksen valintaperusteiden mukaisesti (Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa). Opiskelijoilla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, opiskelijan ohjausta sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä.

Opetuksessa käytettävät työvälineet, työaineet ja oppimateriaalit ovat kaikkien saatavilla. Opiskelijat eivät saa joutua eri-arvoiseen asemaan esimerkiksi sen vuoksi, että opiskelijat saavat käyttää omia digitaalisia laitteita. Opiskelijalla on oikeus saada myös maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä oppilashuolto sekä laissa määritellyt opintososiaaliset edut ja palvelut. Kaikkeen edellä mainittuun opiskelijalla on oikeus riippumatta hänen kotikunnastaan.

2.1 Opiskeluympäristö

Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Opiskeluolot järjestetään kaikille sopiviksi. Vaikka opetus on mahdollisimman sukupuolineutraalia eli opiskelijan sukupuoleen kiinnitetään mahdollisimman vähän huomiota, otetaan opetuksessa myös huomioon ns. sukupuolisensitiivisyys. Sukupuolisensitiivisyyden tavoitteena on tunnistaa tyttöjen ja poikien ja myös muun sukupuolisten erilaiset tarpeet.

Kaikkia kannustetaan löytämään omat henkilökohtaiset vahvuutensa. Tavoitteena on, että syrjintä ehkäistään jo ennalta ja mahdolliset syrjintätapaukset pyritään tunnistamaan ja niihin puuttumaan välittömästi. Monimuotoisuutta arvostavaa ja keskustelevaa toimintakulttuuria kehitetään sekä tuetaan tasa-arvoista kohtaamista ja vuorovaikutusta. Monikulttuurisuutta pidetään positiivisena resurssina, johon erilaiset ihmiset tuovat täydentävää osaamista.

Opiskelijalla ja oppilaitoksen henkilökuntaan kuuluvalla on oikeus päättää, mitä hän kertoo muille terveydentilastaan tai vammastaan. Alaikäisen opiskelijan kohdalla asiasta sovitaan aina huoltajan kanssa. Oppilaitoksen aikuisten toiminnassa otetaan huomioon opiskelijan edun ensisijaisuus, opiskelijan oikeus ilmaista näkemyksensä ja tulla kuulluksi sekä opiskelijan näkemysten kunnioittaminen.

2.2 Toisten yksityisyyden kunnioittaminen

Kaikkien koulussa opiskelevien tai työskentelevien tulee kohdella toisiaan kunnioittavasti ja

tasavertaisesti. Koulussa ei hyväksytä minkäänlaista henkilöön tai ryhmään kohdistuvaa seksuaalista tai muuta häirintää, ei henkistä eikä fyysistä. Epäasialliseen kielenkäyttöön ja käyttäytymiseen puututaan. Jos opiskelija on joutunut sukupuolisen häirinnän kohteeksi, tulee tämä ilmaista häiritsijälle. Mikäli tämä ei auta, tulee ilmoittaa asiasta jollekin koulun henkilökuntaan kuuluvalle. Koulun aikuisten tehtävänä on aina ryhtyä toimenpiteisiin. Vakavat tapaukset ovat aina rikoksia ja niiden selvittely kuuluu poliisille.

2.3 Opintosuoritusten arviointi

Opintosuoritusten arviointi perustuu tutkinnon perusteissa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseen. Tavoitteet ja arviointiperusteet kerrotaan opiskelijoille. Opiskelijaa ohjataan asettamaan itse tavoitteita omalle oppimiselleen. Arvioinnissa ei verrata opiskelijoiden suorituksia toisiinsa eikä arviointi kohdistu opiskelijan persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Arvioinnin tulee olla oppimista ohjaavaa. Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä ja opettajan on annettava opiskelijalle jatkuvaa palautetta hänen edistymisestään. Opiskelijalle on annettava mahdollisuus osoittaa osaamistaan erilaisilla tavoilla. Opiskelijalla on oikeus saada tietoa opettajalta arviointiperusteiden soveltamisesta häneen. Ammattiopiston päättöarvosanat annetaan yhdenvertaisin perustein.

2.4 Tasa-arvoinen kohtelu

Tasa-arvon vastakohta on eriarvoisuus ja eriarvoinen kohtelu voi olla syrjintää. Syrjintä voi olla tahallista tai tahatonta. Se voi olla suunnitelmallista ja harkittua tai se voi johtua tavoista tai käytännöistä, joihin ei ole kiinnitetty huomiota. On esimerkiksi totuttu puhumaan tai toimimaan tavoilla, jotka loukkaavat, vähättelevät tai sulkevat pois toisia. Monenlaiset koulun käytännöt ja rakenteet voivat ylläpitää ja tuottaa eriarvoisuutta. Siksi koulun kaikkia käytäntöjä, toimintatapoja ja oppiaineistoja on arvioitava tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmasta.

Positiivinen erityiskohtelu eli sellainen oikeasuhtainen erilainen kohtelu, jonka tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen taikka syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen, ei ole syrjintää.  

Esimerkkejä positiivisesta erityiskohtelusta:

  • Maahanmuuttajille suomalaiseen yhteiskuntaan kotouttamisen helpottamiseksi järjestettävää kieli- tai muu koulutus
  • Kohdistettua valmennusta ja tukea annetaan opiskelijoille oppilaitoksen erilaisia koe- ja testitilanteita varten
  • Ohjataan yhteiskunnan tarjoaminen palvelujen käytössä. Esim. pankki, työpaikan hakeminen, työllistämistuki, TE-palvelut

Erilainen kohtelu ei ole syrjintää, jos kohtelu perustuu lakiin ja sillä muutoin on hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhtaisia.

3 Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen

3.1 Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tilannekartoitus

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma perustuu selvitykseen oppilaitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta.

Oppilaitoksen ajantasaisen tasa-arvotilanteen kartoittamiseksi

• kootaan oppilaitoksen opiskelijaprofiili: sukupuoli-, kansalaisuus- ja äidinkieli, jotta tunnistamme toimintamme kulttuuriympäristönlaajuuden toimintaamme.

• tarkastellaan INKA- palautteen lukuvuosikyselyn opiskelijoiden vastaukset osioista: Opetus, ohjaus ja opiskelu ja Opiskeluilmapiiri, syrjintä, kiusaaminen tasa-arvoa- ja yhdenvertaisuutta edistävien toimenpiteiden kehittämisen tueksi.

Kysely on uudistunut 2016, joten aikaisemmat tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia.

• Vertailutiedoiksi ja tarkennukseksi voidaan hyödyntää lisäksi

Valtakunnallisen Kouluterveyskyselyn (Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos) antamia tietoja.

TEA-viisarin sijaintikuntien (Askola, Porvoo, Loviisa) tarjoamien opiskeluhuollon resurssien määrästä. www.teaviisari.fi

Amiston opiskelijaprofiili

Opiskelijat edustivat 20 eri kansalaisuutta, joista suurimmat edustukset ovat Suomi 803 ja

Viro 16 opiskelijaa. Muista 18 kansalaisuudesta edustus on 1-6 opiskelijaa/kansalaisuus.

Yhteensä eri äidinkieliä on 23, joista suomi on äidinkielenä 749, ruotsi 29, eesti 14, venäjä 11 opiskelijalla.

Lukuvuosipalaute 2016 vastauksia 191opiskelijalta ks. alla: Noin 10 % opiskelijoista koki opiskeluilmapiirissä parannettavaa seuraavissa työrauha, yhteistyö opettajien ja muiden

opiskelijoiden kanssa. Yksinäisyyttä vastaajista koki 29, kiusaamista tai syrjintää oli nähnyt 23, kiusaamista tai syrjintää oli kokenut 17 vastaajaa. Kiusaamiseen tai syrjintään

oli puututtu melko vähän tai ei lainkaan 108 vastaajan ja melko paljon tai erittäin paljon 73 vastaajan kokemuksen perusteella.

Lukuvuosi palaute vastaajia 191  (n. 55%)

Opetus, ohjaus ja opiskelu:                                                                                                                 

Täysin eri mieltä

Melko eri mieltä

Ei samaa eikä eri mieltä

Melko samaa mieltä

Täysin samaa mieltä

Ei vast.

1. Minulle kerrottiin opiskelun tärkeimmät tavoitteet.

7

7

26

80

70

1

2. Opiskelussa keskityttiin tavoitteiden mukaisiin asioihin.

7

11

29

86

57

1

3. Sovituista asioista pidettiin kiinni (esim. aikataulut).

9

10

33

90

48

1

4. Työskentelytavat auttoivat oppimaan (luento, työn tekeminen, itsenäinen työ, verkko-opiskelu, ryhmätyö, jne.).

6

11

39

82

52

1

5. Materiaalit tukivat oppimista (kirjat, verkkomateriaalit, jne.).

4

12

40

72

63

0

6. Opiskelussa käytetyt koneet, laitteet ja välineet toimivat hyvin.

12

18

34

81

45

1

7. Työturvallisuudesta huolehdittiin hyvin (esim. turvavälineet, vaatteet, työtavat).

7

6

31

73

74

0

8. Opettajien toiminta oli oikeudenmukaista.

11

13

24

70

73

0

9. Aiempi osaamiseni huomioitiin hyvin.

6

10

41

69

63

2

10. Henkilökohtaiset tavoitteeni ja mielenkiinnon kohteeni huomioitiin opintojen suunnittelussa.

6

8

40

77

57

3

11. Oppimistahtini otettiin hyvin huomioon.

5

10

37

76

60

3

12. Opinto-ohjaaja auttoi opinnoissa ja tulevaisuuden suunnittelussa.

10

18

56

69

37

1

13. Sain ryhmänohjaajalta tukea opiskeluuni.

8

6

36

72

69

0

14. Sain muilta opettajilta tarvittaessa tukea opiskeluuni.

5

9

36

81

59

1

15. Tehtävien tekemistä seurattiin ja ohjattiin riittävästi.

8

14

37

72

59

1

16. Opinnoissa oli sopivasti valinnaisuutta ja joustavuutta.

5

12

42

74

55

3

17. Sain tietoa opintojen arviointiperusteista.

6

7

43

74

59

2

             

Opiskeluilmapiiri, syrjintä ja kiusaaminen

Täysin eri mieltä

Melko eri mieltä

Ei samaa eikä eri mieltä

Melko samaa mieltä

Täysin samaa mieltä

Ei vast.

1. Opiskeluilmapiiri oli hyvä.

10

8

21

68

83

1

2. Oppitunneilla oli hyvä työrauha.

16

16

34

78

45

2

3. Yhteistyö muiden opiskelijoiden kanssa sujui hyvin.

8

8

22

68

82

3

4. Sain opiskelukavereilta tarvittaessa apua.

8

6

22

70

83

2

5. Autoin tarvittaessa muita opiskelijoita kykyjeni mukaan.

6

4

22

68

90

1

6. Opettajien ja opiskelijoiden yhteistyö sujui hyvin.

9

10

23

72

74

3

             
 

Ei lainkaan

Melko vähän

Melko paljon

Erittäin paljon

Ei vast.

 

7. Koin opintojen aikana yksinäisyyttä.

109

53

19

10

0

 

8. Näin kiusaamista tai syrjintää.

126

42

14

9

0

 

9. Minua kiusattiin tai syrjittiin.

151

22

10

7

1

 

10. Kiusaamiseen ja syrjintään puututtiin.

82

26

41

32

10

 

 

3.2 Toimenpiteet ja ohjeistus vuosina 2017–2019

 

Toimenpiteet yhdenvertaisuuden edistämiseksi

Aiheet

Tavoitteet

Toimenpiteet

Vastuuhenkilöt

Ilmapiiri

Lisätään yhdenvertaisuuteen liittyvistä asioista keskustelemista.

Luodaan tasa-arvoinen ja suvaitsevainen ilmapiiri jossa kaikkien on hyvä toimia

Kaikki oppilaitoksessa toimivat

Saavutettavuus ja esteettömyys

Viestinnän kehittäminen palvelujen saavutettavuuden suhteen

Selvitetään, mitkä ovat konkreettiset viestintäongelmat ja reagoidaan niihin.

Jokainen huolehtii, että omat palvelut ja tiedot ovat ajantasaiset

Monikulttuurisuuspäivä

Käsitellään yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokysymyksiä ja kansainvälisen liikkuvuuden ajankohtaisia asioita

Osallistutaan tapahtumaan.

Apulaisrehtori ja kansainvälisen toiminnan projektipäällikkö

Opiskelijakunta

Eriarvoinen kohtelu

Minimoidaan syrjintätapaukset

Lisätään tietoa syrjinnästä ja sen muodoista. Keskustellaan asioista.

Kaikki oppilaitoksessa toimivat

Syrjintä

Minimoidaan syrjintätapaukset

Lisätään tietoa syrjinnästä ja sen muodoista. Keskustellaan asioista ryhmänohjauksissa ja palautekyselyjen tulosten käsittelyssä.

Opetushenkilöstö ja asiantuntijat

Seksuaalinen häirintä

Kaikkien tasapuolinen kohtelu. Tiedottamisen kehittäminen.

Ennaltaehkäisevää keskustelua ja toimintamallien läpikäyntiä yhteisesti

Opetushenkilöstö ja asiantuntijat

Oppimisen tuki

Esteetön saatavuus

Erilaiset tukimuodot

Opetushenkilöstö ja asiantuntijat

Opiskelijakunnan toiminta

Kaikkien tasapuolinen kohtelu. Tiedottamisen kehittäminen.

Opiskelijakunnan hallitus ja ohjaaja valitsevat sopivat toimenpiteet

Opiskelijakunnan hallitus ja ohjaaja

 

3.3 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laatiminen, tiedottaminen ja päivittäminen

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman lähtökohtana on selvitys koulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta, joka tehdään kolmen vuoden välein työryhmän toimesta: opetuksen, opiskelijahuollon ja opiskelijoiden edustus.  

Päivitetyn yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman sisältö tehdään tunnetuksi henkilökunnalle ja opiskelijoille. Suunnitelma tallennetaan Intranettiin ja Amiston ulkoisille sivuille.

Lukuvuosipalaute INKA palautteissa kysely, jossa on eritelty kiusaamiseen/syrjintään liittyvät kysymykset. Kysely on uudistunut 2/2016, joten kattavaa trenditietoa ei ole. 

LIITE 1. ”Tasa-arvon edistäjän pieni sanakirja”

Sukupuoli

Sukupuoli voi tarkoittaa virallisen, henkilötunnuksesta ilmenevän sukupuolen lisäksi esimerkiksi sukupuolirooleja, naiseuden ja mieheyden sosiaalisia merkityksiä, yksilön sukupuoli-identiteettiä tai fyysisiä ominaisuuksia.

Sukupuoli-identiteetti

Sukupuoli-identiteetillä tarkoitetaan henkilön kokemusta omasta sukupuolestaan. Useimpien ihmisten sukupuoli-identiteetti vastaa heille syntymässä määriteltyä sukupuolta. Sukupuoli-identiteetti on kuitenkin aina yksilöllinen.

Sukupuolen ilmaisu

Sukupuolen ilmaisu tarkoittaa sukupuolen tuomista esiin pukeutumisella, käytöksellä tai muulla vastaavalla tavalla. Sukupuolen ilmaisu voi olla pukeutumista naiselle tai miehelle tyypillisinä pidettyihin vaatteisiin tai käyttäytymistä tai elehtimistä sellaisilla tavoilla, joita pidetään naiselle tai miehelle ominaisina.

Seksuaalinen suuntautuminen

Seksuaalinen suuntautuminen kertoo siitä, keneen henkilö tuntee vetovoimaa emotionaalisesti ja/tai eroottisesti. Seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuteen kuuluvat niin homous, lesbous, biseksuaalisuus kuin heteroseksuaalisuus sekä muut tavat määritellä seksuaalista suuntautumista.

Sukupuoliristiriita

Sukupuoliristiriita tarkoittaa sitä, että ihmisen tunne omasta sukupuolesta ei vastaa hänen kehoaan eikä toisten hänessä näkemää sukupuolta.

Sukupuolivähemmistöt

Sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ne ihmiset, joiden biologinen, sosiaalinen tai psyykkinen sukupuoli eivät vastaa toisiaan. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvat transsukupuoliset, transgenderit, transvestiitit ja intersukupuoliset. Transsukupuoliset henkilöt kokevat, ettei heidän sukupuolensa vastaa syntymässä määriteltyä sukupuolta. Transgender (muunsukupuolinen) ei koe kuuluvansa selkeästi mies- eikä naissukupuoleen. Transvestiiteilla on tarve toisinaan ilmaista pukeutumisellaan tai muilla tavoin eri sukupuolta. Intersukupuolisella henkilöllä sukupuolta määrittelevät fyysiset ominaisuudet eivät ole synnynnäisesti yksiselitteisesti miehen tai naisen. On syytä välttää sukupuolivähemmistöjen sekoittamista seksuaalivähemmistöihin, koska sukupuoli-identiteetti ei kerro seksuaalisesta suuntautumisesta tai mieltymyksistä.

Sukupuolitietoinen opetus

Sukupuolitietoinen opetus perustuu herkkyydelle tunnistaa yksilöllisyys ja persoonallisuus jokaisessa oppijassa. Opetuksessa pidättäydytään sosiaalistamasta oppilasta hänen ulkoiseen sukupuoleensa. Sukupuolitietoisessa opetuksessa tunnistetaan sukupuolittavia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia tekijöitä sekä kyseenalaistetaan ja puretaan niitä sukupuolten tasa-arvoa rakentaen. Oppilaita ohjataan yksilöllisiin valintoihin ja lievitetään täten opinto-, koulutus- ja uravalintojen segregaatiota.

Sukupuoleen perustuva syrjintä

Sukupuoleen perustuvaa syrjintää on henkilön asettaminen sukupuolen (mukaan lukien sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu) vuoksi eriarvoiseen asemaan. Syrjintää on myös seksuaalinen tai sukupuoleen perustuva häirintä. Sukupuoleen perustuva syrjintä saattaa yhdistyä muihin syrjintäperusteisiin. Silloin kun syrjintä johtuu useasta syystä, puhutaan moniperusteisesta syrjinnästä.

Sukupuoleen perustuva häirintä

Sukupuoleen perustuvalla häirinnällä tarkoitetaan ei-toivottua käytöstä, joka liittyy henkilön sukupuoleen, mutta ei ole luonteeltaan seksuaalista. Tällä käytöksellä loukataan tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta. Samalla luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri.

Seksuaalinen häirintä

Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan sanallista, sanatonta tai fyysistä ei-toivottua käytöstä, joka on luonteeltaan seksuaalista. Tällaisella käytöksellä loukataan tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri.

Heteronormatiivisuus

Heteronormatiivisessa ajattelumallissa heteroseksuaali mies ja heteroseksuaali nainen edustavat luonnollisia, oikeutettuja, toivottuja ja usein ainoita mahdollisuuksia olla ihminen. Heteronormatiivisuus heijastuu instituutioihin, rakenteisiin, ihmissuhteisiin ja käytäntöihin.

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat perusoikeuksia ja tarkoittavat periaatteessa samaa asiaa: syrjimättömyyden ja tasavertaisten mahdollisuuksien varmistamista kaikille sukupuolesta, etnisestä taustasta, kielestä, kansalaisuudesta, iästä, vammaisuudesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, uskonnosta, vakaumuksesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä riippumatta. Lainsäädännössä ja viranomaistyössä tasa-arvo tarkoittaa useimmiten sukupuolten tasa-arvoa. Muihin syrjintäperusteisiin viitattaessa käytetään yhdenvertaisuus-käsitettä.

LIITE 2. Seksuaalinen häirintä ja sen ehkäisy

Seksuaalinen häirintä on ei-toivottua käytöstä, jolla loukataan toisen koskemattomuutta.

Seksuaalisella häirinnällä luodaan usein uhkaava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri. Sillä on yhtymäkohtia kiusaamiseen, mutta häirinnän ei tarvitse aina olla ilkeämielistä. Vakavimmillaan häirintä voi muuttua seksuaaliseksi väkivallaksi ja rikokseksi.

Seksuaalinen häirintä voi olla esim.

• vihjailevia eleitä tai ilmeitä

• härskejä puheita, nimittelyä, kaksimielisiä vitsejä

• vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevia huomautuksia tai kysymyksiä

• seksuaalisesti värittyneitä viestejä, videoita tms.

• pornoaineiston levittämistä

• fyysistä koskettelua, seksuaalisväritteisiä ehdotuksia tai vaatimuksia

• seksuaalista väkivaltaa, esimerkiksi raiskaus tai sen yritys

Häirinnällä tarkoitetaan henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri.

 

Materiaalia/lähteitä käytettäväksi opetuksessa/ tilannekartoituksessa

Tasa-arvon edistäjän pieni sanakirja http://www.oph.fi/download/173318_tasa_arvotyo_on_taitolaji.pdf Luettu 20.7.2017

Ei meidän koulussa http://www.eimeidankoulussa.fi/opettajalle/  Luettu 20.7.2017

Tasa-arvon käsittelyyn materiaalia ja kysely seksuaalisesta häirinnästä oppilaitoksessa

https://www.tasa-arvo.fi/erityisesti-huomioitavat-kysymykset Luettu 20.7.2017

Tasa-arvotyö on taitolaji Opas sukupuolen tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa http://www.oph.fi/julkaisut/2015/tasa_arvotyo_on_taitolaji Luettu 20.7.2017

 

Hyväksytty 11.8.2017 Amiston johtotiimi

: